Rakentaminen

Perustukset on valmiina!


Muutama viikko näitä on jo ihasteltu, varsin sekavin tuntein. Aluksi, kun tontilta oli puut kaadettu ja kasat tasoiteltu maansiirtokoneella, tontti tuntui todella suurelta. Perustusten ilmestyessä siihen, todella pieneltä. Erityisesti itse talon ala tuntuu uskomattoman pieneltä, kun miettii kaikkia toimintoja joita sinne pitäisi saada mahdutettua! Toki meillä oli tietoinen valinta karsia turhat tilat ja tyytyä mahdollisimman napakoihin neliöihin, mutta menimmekö sittenkin liiallisuuksiin… Ylipäätään taas tulee vastaan tilanteen absurdius, miten suuria linjoja lyödään lukkoon ihan vain paperille piirrettyjen viivojen perusteella. Tietysti materiaalivalinnoilla jne. saa paljon aikaan mutta ylimääräinen 30cm siellä tai täällä voisi tehdä uskomattoman ison eron asiaan. Ei auta kuin uskoa ja toivoa parasta. Viikolla 42 on hirsitoimitus odotettavissa, ja seuraavalla viikolla alkaa pystytys joka ilmeisesti sujuukin sitten varsin rivakasti. Siis jos ei sada kovasti, seuraava jännityksen aihe…  

Muutoinkin projekti on edennyt tähän pisteeseen vähän sekavin tuntein, ja melkein kuin puolivahingossa. Meidän osaltamme ei voi kuin kiittää erittäin ammattitaitoista vastaavaa mestaria joka on johtanut projektia määrätietoisesti ja positiivisella paineella. Ilman häntä olisimme varmasti olleet jo jossain monista mahdollisista umpikujista. Niin monta hoidettavaa asiaa ja yksityiskohtaa on noussut esiin jo nyt, joita emme osanneet ennakkoon aavistaa, että ehkä ihan vähän nostaa hiuksia pystyyn ajatus että mitähän vielä tuleva tuo tullessaan. Tämä myös siitä näkökulmasta, että mistähän ihmeestä löydämme aikaa sitten rakentamiseen kun sinne asti päästään. Edellisen kuukauden aikana olemme mieheni kanssa kaksi kertaa käyneet fiilistelemässä perustuksilla tarkoituksena vähän mittailla yms., ja molemmilla kerroilla tämä on katkennut alle kymmenen minuutin sisään jonkun lapsista keksiessä milloin mitäkin. Shampanja, joka oli tarkoitus avata maanrakennuksen alkaessa on edelleen jääkaapissa odottamassa iltahetkeä jolloin emme olisi liian väsyneitä sitä nauttimaan…

Toisaalta, ei auta kuin kestää kyydissä kun leikkiin on kerran lähtenyt… Ja pitää katse siellä toisessa päässä, fiilistellä jo nyt ensi syksyn kukkaistutuksia ja kynttilälyhtyjä (tajusin, että kerrankin nämä näkyvät myös sisälle, kun olohuoneesta on melkein koko seinän kokoiset ikkunat terassille!) ja suunnitella minkä väriseen vilttiin kietoutua takkaa katselemaan. Katse maaliin vain ja kaikki kestetään mitä matkalla eteen tulee!

3+

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *